(Teksti julkaistu alun perin kirjoittajan LinkedInissä helmikuussa 2022)
Sana muutosjohtaminen näkyy usein kun selaan LinkedIn virtaani. Toki varmasti kyse on algoritmeista ja ehkä omasta kuplastanikin, mutta muutoksia on nyt paljon. Johdan tällä hetkellä 50 henkilön Porvoon kaupungin asiantuntijaorganisaatiota ja valmistelemme yhtiöittämistä, jonka myötä Itä-Uudellemaalle syntyy alueen kuntia ja julkisorganisaatioita palveleva inhouse-yhtiö.
Porvoon kaupunginvaltuusto ja -hallitus ovat hyväksyneet yhtiön perustamisen ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialue taas osaltaan on käsitellyt palveluiden hankkimista yhtiöstä ja osakkuutta yhtiössä. Vielä emme tiedä millä nimellä yhtiö tulee toimimaan, mutta alkuvaiheessa nimi on HPK Oy tai HPK Palvelut Oy. Palataan yhtiön tarinaan ja nimeen vähän myöhemmin 🙂
Mutta se muutos. Sitä riittää.
Perinteisesti ja aikaisemmassa työssä Taitoa Oy:ssä ja Sarastia Oy:ssä ajattelimme, että palkkoja ei oikein voi laskea kotitoimistolla ja läsnäolo konttorilla on välttämätöntä. Eihän niin arkaluonteista kuin työntekijöiden palkkoja voi käsitellä kotona. Covid-19 pakotti meidät muutokseen, joka on ollut näin jälkikäteen ajateltuna onnistunut. Moni alan töitä tekevistä kaipaa työssään sitä, että voi keskittyä. Se on hankalaa avokonttorissa, joka meilläkin on Porvoon Ölstensissä.
Meillä on asiantuntijoita, jotka ovat hoitaneet erinomaisesti Porvoon taloushallintoa vuosia samalla tavalla. Työtavat ovat muotoutuneet pitkäaikaisten työkavereiden kesken ja asiakkaan toivetta kuunnellen. Vuosi sitten tehty talousjärjestelmämuutos muutti prosesseja ja nyt tässä tilanteessa mietitään kuinka taloushallinnon työtä muutetaan vielä lisää, jotta asiantuntijaorganisaatiomme saa tulevaisuudessa tuotettua palvelua useille asiakkaille.
ICT-palvelutuotannossa muutos on melkoinen kun nykyisten tietoturvavaatimusten keskellä rakennetaan ICT-perustietotekniikkapalveluita ja ICT-infraa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle.
Hyvinvointialueiden tulo on maanlaajuisesti iso muutos. Julkisuudessa puhutaan ICT-rahojen riittävyydestä, mutta konkreettisesti se näyttäytyy mielenkiintoisena uuden tekemisenä.
Itse olen ollut tekemässä ja johtamassa muutosta aikaisemminkin edellisissä yrityksissä. Se mikä on tehnyt nyt käynnissä olleesta muutoksesta äärimmäisen mielekkään, on että olen voinut pitää henkilöstön informoituna. Olen voinut kertoa työpaikkakokouksissa ja eri keskusteluissa, missä menemme. Kokemukseni mukaan muutos meillä menee juuri kuten muutosjohtamisen oppikirjoissa kuvataan. Alussa osa henkilöstöstä kauhistuu ja syntyy pelkotiloja – miten minulle käy? Kun aikaa kuluu, kun asioista tulee tarkempaa tietoa ja kun muutoksesta ehtii keskustelemaan työkavereiden – ja ulkopuolisen asiantuntijan – kanssa, aletaan muutokseen sopeutua. Kun sitä on ehtinyt miettimään tarpeeksi, alkaa löytyä kyvykkyyttä ja voimaa lähteä myös toteuttamaan muutosta.
Vielä emme HPKssa ole sen kuuluisan muutoskäyrän loppupuolella. Mutta käyttöönottoprojektit on laitettu liikkeelle ja näyttää siltä, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialue voi olla jopa niitä ensimmäisiä, jotka saavat keskeisiä järjestelmiään käyttöön ja ICT-ympäristön valmiiksi. Kun ollaan pienemmässä kokoluokassa, voidaan olla myös erittäin ketteriä!
Toki paljon on vielä tekemättä ja sopimatta. Kaikki ei suoraan liity tukipalveluyhtiötä tuottavan yhtiön tekemiseen, mutta toivon, että hyvinvointialueita koskevassa muutoksessa saadaan viestittyä kuntalaisille ja soten työntekijöille tulevasta muutoksesta ja paljon. Kun asiakas- ja potilastietojärjestelmiä on hyvinvointialueella useita – niin Itä-Uudellamaalla kuin muillakin alueilla – ei vielä tiedetä mitä se tarkoittaa käytännössä. Millä tavalla varmistetaan käyttöoikeudet ja tiedonkulku uudella hyvinvointialueella tietoturvallisesti. Muutoksen keskellä vaaditaan valppautta!
Oli muutos kuinka työläs tai raskas tahansa, koen että nykyisen muutoksen tekeminen on mielekästä. Teemme tätä kuntalaisten ja suomalaisten hyväksi. Haluamme että hallinto ja tukipalvelut toimivat, mutta rahaa ei tuhlata. Tehdään se mikä on olennaista ja tuotetaan laadukasta palvelua, jotta he, jotka palvelevat kansalaisia, voisivat luottaa siihen että tukipalvelut ympärillä toimivat.